Viimeiset kolmisen viikkoa olen pusertanut itsestäni ulos jotain opinnäytetyön tapaista. Viimeisiä askeleita matkallani medianomi(AMK)ksi. Tänään lähetin aikaansaannokseni esitarkastukseen. Noin puolisen tuntia myöhemmin ohjaavalta opettajalta tuli jo ensimmäinen palaute: "Jee, hyvä!" Mun mielestäni on aivan mahtavaa, että meidän koulussa annetaan vilpitöntä positiivista palautetta jo pelkästään siitä että on ylipäätään tehnyt jotain. Se on jotenkin tosi sympaattista.
Valmistuminen häämöttää vääjäämättä ja olo on hurjan ristiriitainen. Olen aina ollut paska opiskelija ja mielelläni vastaanotan korkeakoulupaperit ja jätän yhteensä 18 vuotta koulunkäyntiä taakseni. Toisaalta TTVO on (kaikkine ongelmineenkin) ollut niin paljon enemmän kuin koulu. Se on ollut turvallisella tavalla elämälle raamit antava ilmiö, joka on tarjonnut...no, pal-jon. Kohta ne raamit ovat historiaa ja pitäisi keksiä uusi polku.
Jännittävää ja pelottavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti